2 Chronicles 36

Jooahas Juudan kuninkaana

1Maan kansa otti Joosian pojan Jooahaan ja teki hänet kuninkaaksi Jerusalemiin hänen isänsä jälkeen. 2Jooahas oli kahdenkymmenen kolmen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi ja hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta. 3Mutta Egyptin kuningas pani hänet viralta Jerusalemissa ja otti maasta pakkoverona sata talenttia hopeaa ja yhden talentin kultaa.

Joojakim Juudan kuninkaana

4Egyptin kuningas teki hänen veljensä Eljakimin Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi ja muutti hänen nimensä Joojakimiksi. Mutta hänen veljensä Jooahaan Neko otti ja vei Egyptiin.

5Joojakim oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä. 6Nebukadnessar, Baabelin kuningas, lähti häntä vastaan ja kytki hänet vaskikahleisiin viedäkseen hänet Baabeliin. 7Nebukadnessar vei Herran temppelin kalustoa Baabeliin ja pani ne temppeliinsä Baabelissa. 8Mitä muuta on kerrottavaa Joojakimista ja niistä kauhistuksista, joita hän teki, ja mitä hänessä havaittiin, katso, se on kirjoitettuna Israelin ja Juudan kuningasten kirjassa. Hänen poikansa Joojakin tuli kuninkaaksi hänen jälkeensä.

Joojakin Juudan kuninkaana

9Joojakin oli kahdeksantoista vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta ja kymmenen päivää. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. 10Vuoden vaihteessa kuningas Nebukadnessar lähetti noutamaan hänet Baabeliin, hänet sekä Herran temppelin kallisarvoiset esineet. Hän teki hänen veljensä Sidkian Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi.

Sidkia Juudan viimeisenä kuninkaana

11Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi ja hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. 12Hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä. Hän ei nöyrtynyt profeetta Jeremian edessä, jonka sana tuli Herran suusta. 13Myös hän kapinoi kuningas Nebukadnessaria vastaan, joka kuitenkin oli vannottanut hänet Jumalan kautta. Hän oli niskuri ja paadutti sydämensä, niin ettei hän kääntynyt Herran, Israelin Jumalan, puoleen. 14Myös kaikki pappien päämiehet ja kansa harjoittivat paljon uskottomuutta jäljittelemällä kaikkia pakanoiden kauhistuksia ja saastuttivat Herran temppelin, jonka hän oli pyhittänyt Jerusalemissa. 15Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti, varhaisesta alkaen, vähän väliä heille varoituksia sanansaattajiensa kautta, sillä hän sääli kansaansa ja asumustaan. 16Mutta he pilkkasivat Jumalan sanansaattajia ja halveksivat hänen sanaansa ja häpäisivät hänen profeettojaan, kunnes Herran viha hänen kansaansa kohtaan oli kasvanut niin, ettei ollut enää apua.

17Hän toi heidän kimppuunsa kaldealaisten kuninkaan ja surmautti miekalla heidän nuoret miehensä heidän pyhäkössään eikä säästänyt nuorukaista eikä neitosta, ei vanhusta eikä harmaapäätä. Kaikki hän antoi tämän käsiin. 18Kaikki Jumalan temppelin esineet, sekä suuret että pienet, ja Herran temppelin aarteet sekä kuninkaan ja hänen päämiestensä aarteet, kaikki hän vei Baabeliin. 19Jumalan temppeli poltettiin, Jerusalemin muurit revittiin, kaikki sen palatsit poltettiin tulella, ja kaikki sen kallisarvoiset esineet hävitettiin. 20Ne, jotka olivat säilyneet miekalta, vietiin karkotukseen Baabeliin. He olivat hänen ja hänen poikiensa palvelijoina, kunnes Persian valtakunta sai vallan. 21Niin toteutui Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan – niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi – kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut.

22Mutta Kooreksen, Persian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena herätti Herra, että täyttyisi Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, Kooreksen, Persian kuninkaan, hengen, niin että tämä koko valtakunnassaan kuulutti ja julisti myös käskykirjalla näin: 23"Näin sanoo Koores, Persian kuningas: Kaikki maan valtakunnat on Herra, taivaan Jumala, antanut minulle, ja hän on käskenyt minun rakentaa itselleen temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa. Kuka vain teidän joukossanne on hänen kansaansa, sen kanssa olkoon Herra, hänen Jumalansa, ja hän menköön sinne."